Orientaatio

Tänään se sitten alko. Orientaatio nimittäin. Ja oikeestaan loppuikin :) Eli orientaatio käsitti noin kolmen tunnin session, joka takasi infoähkyn. Suurin osa oli jo tuttua mulle, mut kaippa siel joukos on aina niitä, joille asiat tarttee vääntää rautalangasta tai -kangesta.
Tuntuu kyllä vieläkin siltä, että oon vaan lomalla jossain ihanassa paikassa. Mut kaipa se tästä sit arjeksi muuttuu ens viikolla, kun luennot alkaa ja elämään tulee jotain säännönmukaisuutta. Sitä ennen kuitenkin on tiedossa pikku breikki Byron Bayhin muiden vaihtareiden kans. Ohjelmas on surffausta, melontaa, patikointia ja yleensä vaan tutustumista. Huomenna aamulla lähtö ja perjantaina tullaan takas.

Eilen sit lopulta sorruin..Eli ostin ensimmäiset kengät! (niitä yksiä flipflopeja ei lasketa kengiks :P) Tajusin, et mun vaatekaapis tääl on aika lailla sinisävyisiä vaatteita (ei yhtään punaista vaatekappaletta!), eikä mul tietenkään oo kenkiä niiden kans. Ostin siis yhdet kengät, siniset. Ne oli kyl ihan mega-alessa, joten ei tartte skipata ees montaa ateriaa ;)

Se on muuten outoa, ku alkaa jo tunnistaa porukkaa kadulla. Viikonloppuna törmäsin pariin ihmiseen, joiden luona kävin katsomassa asuntoja ja toinen pysähtyi oikeen juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Ihmiset yleensäkin tääl on oikeen ystävällisiä. Kaikkialla (kaupoissa jne.) kysellään heti, et miten menee ja kaikki on kovin avuliaita.

Kierrätys on tääl aika outolintu. Esimerkiksi suurimmasta osasta vesipulloja ei saa minkäänlaista panttia, eikä sen puoleen oo mitään paikkojakaan mihin niitä palauttelis. Pullovettä tääl kuitenki kuluu itelläki joku 2 litraa päiväs, joten niitä pulloja kertyy nurkkiin ihan kivaa tahtia. Lisäks inhoan sitä, ku kaupas kaikki ostokset pakataan sellasiin pieniin muovipusseihin, joita sulla sit on monia käsis. Ite vien yleensä sellasen kangaskassin (jonka sai ostaa) mukanani ja pyydän pakkaamaan siihen. Joo siis kassaihmiset laittaa ostokset suoraan kasseihin, ei oo liukuhihnoja, joihin lykätä tavaraa odottamaan pakkaamista.

Aini, pieni huomio: telkkaris voi Subwayn (joita on tosi paljon tääl, munki kulmilla joku 3) mainoksesta saada pienen Suomi-annoksen. Mainokses näkyy kovasti Marimekon Unikkoa muistuttavaa kuosia. En tosin tiedä onko aitoa Unikkoa vai jotain kopiota, mut kuiteski.

Laiska sunnuntai

Tässä on ny vihdoin muutama kuva, kun niitä on kaipailtu.


Tässä on näkymä mun parvekkeelta ja sama on sit tosiaan mun makkarista. Aini, parvekkeesta piti sanomani, et en ollu huomannu, mut se jatkuu viel toisellekin seinustalle :D Meillä on siis kulmahuoneisto ja parveke reunustaa kahta seinää. Ja ne kaks seinää on sit lattiasta kattoon ikkunalasia.
Etualalla näkyvä allas on meidän talon allas ja sen takana puiden välistä pilkottaa meri.
Oikeassa reunassa näkyy vähän tätä meidän taloa, joka on sellasen yhden tetrispalikan (lähinnä z-kirjainta) muotoinen.

Täs on sit kuva tuolta rannalta meidän talon edustalta.
Mitäpä siihen lisäämään, valkonen ranta jatkuu niin kauas, ku silmä kantaa molempiin suuntiin. Tää kuva on otettu Broadbeachin suuntaan (mähän asun siis Surfers Paradisessa).




Tässä kuva Surfersista iltavalaistuksessa rannalta otettuna. Toi tötterö tuol vasemmas reunas (jonka katol on punainen piste tangon pääs) on Q1 nimeltään ja se on yks maailman korkeimmista asuinrakennuksista.









Ja tietysti pitää laittaa tää perinteinen turistikuva tosta surfersin kaaresta. Kaari on pääkadun lopussa ja sen alta pääsee rannalle.

Aaltoilua

Viikko tuli täyteen tänään ja sen kunniaks oon viettäny kunnon löysäilylauantain. Aamulla nukuin pitkään, siitä suuntasin rannalle ja sen jälkeen kokkailin ruokaa varmaan viikon tarpeiks. Söin parvekkeella leppoisas tuulenvirees ja katselin samal ku papukaijat (tai jotku muut sen näköset värikkäät linnut) kisaili siin ilmas. Pyykkäsin myös ja saatuani pyykit kuivumaan lähdin ulos katselee menoa ja tulin nettiin.

Tosiaan koin paikalliset aallot eka kertaa vasta tänään (vaikka rannalla oonki ollu, ni en oo viel käyny uimas aiemmin). Tuli jotenki mieleen se, ku lapsena käytiin Vaasas Tropiclandias ja aaltokoneen käynnistyminen oli uintihetkessä parasta. Paitsi, että nää aallot on vaan korkeampia ja kestää kauemmin ku sen vartin. Eli koko ajan :D Aika kova voima niis on, et tosissaan saa taistella vastaan, jos haluu pysyä pystys, ku aalto lyö yli. Ja mitään löysiä bikineitä ei kannata laittaa päälle, jos haluu, et ne on päällä vielä vedestä noustessaki.

Torstai-iltana tutustuin pariin ruotsalaiseen, kun vietettiin oikeen suomi-ruotsi-iltaa (meit oli yhteensä kaks suomalaista ja kolme ruotsalaista, joista yks oli se mun kämppis). Ihan hauskaa ja saan niistä kahdesta ruotsalaisesta kamut yhelle keikalle. Huomattiin, et meidän musiikkimaut meni muutenki aika yksiin.

Musiikista puheenollen, tääl soi kaupois paljon tuttuja biisejä, mut ne on uudelleenmiksattu sellasiks tanssiversioiks. Eka luulin vaan, et muistan biisit väärin, mut eilen tarkistin yhen alkuperäisbiisin mun koneelta ja totesin, et ei se ollu tällanen versio, jonka päiväl kuulin.
Lisäks oon nähny Elviksen laulavan täs pääkadulla yhtenä iltana :D Ilmeisesti niillä on jotku vuorot, ku sillon yhtenä iltana oli se abo, sit Elvis ja tänään on joku elävä patsas. Tai sit se on sama henkilö, joka naamioituu joka ilta eri tavalla. Tosta huomaa, et tää on aikalailla turistipaikka.

Eilen käytiin mun kämppiksen kans Pacific Fair -nimises ostoskeskukses. Se oli valtava ja muistutti lähinnä jotain Disneyn piirrettyjen linnaa, kun oli väriltään vaaleanpunainen :)
Se oli myös loistopaikka harjoittaa itsehillintää, koska siel oli tosissaan aika paljon tarjontaa (vaatteita, kenkiä ja koruja jne.) ja pikaisella silmäykselläkin löysin yhestä kenkäkaupasta noin 7 kengät, joita olisin normaaliolois jääny sovittamaan. Nyt kävelin kuitenki tyhjin käsin kaupasta ulos. Onneks. Eipä niitä kenkiä tääl niin paljo tarvikaan, ku iteki oon kävelly samoilla flipflopeilla koko viikon.

Sateen jälkeen taas aurinkoa

Vihdoinkin. Aaltojen kohina taitaa olla mun herätyskello tän kevään :) Löysin siis vihdoin kämpän, muutaman stressaavan päivän jälkeen. Paras juttu on se, et löysin myös kämppiksen, joten uskalsi sit heti vuokrata ton kaksion. Kämppä on rannalla (rantabulevardi tarttee ylittää, jotta voi upottaa varpaat valkoiseen hiekkaan) ja melko lähellä keskustaa (500 metriä) kuitenkin rauhallisella paikalla. Mun makuuhuoneesta näkee meren ja samoin meidän koko asunnonlevyiseltä parvekkeelta (ehkä 8 metriä leveä).

Kämppiksenä on ruotsalainen tyttö, joka opiskelee samoja aineita ku mä. On myös neljättä vuotta opiskelemassa. Tutustuin tänään.

Nyt pitäis mennä hakee kamat hostellista ja asettua taloks. Mahdollisimman nopeesti, jotta pääsee sit rannalle rentoutumaan kunnolla :) Ja kuten otsikkokin sanoo, tääl on ollu vähä sadekuuroja parina viime päivänä. Tänään ei tietoakaan sateesta ja pilvistä. Lämmintä joku 30 astetta. Ei hassumpi päivä.

Aurinkoa ja asuntopohdintaa

Eilen oli aivan todella hieno päivä ja pakkohan sitä oli rannallakin käydä. En palanut, mut rajat sain, joten olin ihan tyytyväinen ekaan rantapäivääni. Ei se aurinko niin paha ollu mun iholle, et 30-suojakerroin riitti ihan kivasti :D Suomessa käytän 8, jos sitäkään.. Rannalla jatkoin lepäilyä ja jetlagista toipumista (nukuin yöllä 14 tuntia, eikä tunnu vielä riittävän..) kirjojen parissa. Muuten päivä kului ympäristöstä ja ilmapiiristä nautiskellen ja niihin tutustuen. Oon opetellu myös tätä paikallista 'no worries'-asennetta ja se alkaa pikku hiljaa juurtua muhun. Tekis mieli vaan tökätä kukka hiuksiin ja juosta paljain jaloin pitkin rantaviivaa hameenhelmat tuulessa hulmuten.. ;)

Tein mä vähä esivalmisteluja mun asuntohakemisiinkin. Tällä kertaa istuskelin mäkissä mäkkini kans niin kauan ku akku kesti. Kyllä sitä yhen kokiksen aika kauan saa riittämään..Mäkistä lähtiessäni näin matkan ensimmäisen aboriginaalin. Mies oli tumma ja kehossa bodypaintingit sun muut ja se soitteli niitä pitkiä didgeridoo-putkia. Tosin ei se vastannu täysin mun kuvitelmaa abosta siinä vaiheessa, ku se alko beatboksaamaan mikkiin.. Tietysti tyyppi keräs rahaakin ja näin sen vielä myöhemmin samana iltana vaan eri paikas suorittamas samoja rahankeräysrituaaleja. Hassua.

Tänään heräsin aamulla aikasin ja ensimmäinen tavoite oli avata pankkitili. Olin noin kymmenen muun tyypin kanssa pankin ovella jonossa jo ennen ku se edes oli auennut :D No tili tuli avattua ja siitä lähdin sit käymään koululla. Koululla kävin kattelemas vähä majapaikkajuttuja ja sit samal kävin kyselemäs, josko saisin mun opiskelijakortin jo. Kukaan ei oikeen tuntunu tietävän mihin mua ohjata ja niinpä oon juossut edestakaisin kahden kerroksen väliä. Koululla alkoi siis tänään International-opiskelijoiden orientaatio (mä en kuulu näihin) ja joka puolella näkyi vaan ihmetteleviä silmiä ja kysymyksiä täynnä olevia päitä. International-opiskelijat on siis koko tutkintonsa täällä suorittavia ulkkareita. Mun orientaatiot alkaa vasta ens viikolla ja sen jo tiesinki, kunhan kävin katselemas paikkoja ja ajattelin samalla hoitaa yhen asian pois päiväjärjestyksestä. Lopulta yks täti ohjas mut sit oikeeseen paikkaan , vaikka toteskin että koska mulla oli kaikki ilmottautumiset sun muut jo kunnos, ni mun pitäis olla vaan rannalla :D Todettuani oikean jonon olevan aivan liian pitkä sisällä vietettäväks kuulin päässäni tän tädin sanat ja päätin tulla takas jonain ruuhkattomampana päivänä. (meidän on suunniteltukin tekevän nää asiat vasta ens viikolla, jotta kaikkien opiskelijoiden jutut ei tulis yhdes rysäs.)

Loppupäivän oonki sit kävelly ympäri kaupunkia (noin 7 tuntia) ja välis vaan pysähdelly soittelemaan eri asunnoista. Mitkään peräkkäin tarkastamani asunnot ei tiettykään voinu sijaita samalla suunnalla. Mut nyt on kuitenki tiedos kaks ihan potentiaalista kämppää. Yhden täydellisen asunnon löysin! Ainut mutta siinä oli se, et kämppiksenä olis ollu joku noin 50-vuotias filippiiniläisnainen (ilmoitteli opiskelijoiden joukossa kämppistarpeesta..), jota tuskin jaksaisin puolta vuotta..Varpulle tiedoks: tääl on kans paljon niitä 'poika etsii tyttökämppistä'-ilmoituksia :D et näköjään ihan kansainvälinen tapa..

Nyt oon hostellissa ja kuuntelen ulkoa kuuluvaa Da Vinci-koodin musaa (porukka on hostellin altaassa elokuvanäytöksessä ja ihmettelinki, et miks kaikki kattelee meidän 'olohuoneeseen', kunnes selvis, et se screeni on tos meidän oven yläpuolella). Mun aikomuksena on vielä tutkia netistä muutamia kohteita, joista sitten huomenna soittelen tyypeille tarkemmin ja toivottavasti pääsen käymäänkin. Ehkä täältä Surfersista vielä löytyy se unelma-asunto rannalta omalla kuntosalilla ja tenniskentillä ;)

Perillä.

Tänne Gold Coastille sitä sit lopulta päädyttiin, 42 tunnin matkustamisen jälkeen. Hong Kongissa viereen ei tullut onneks ketään laulajaa, vaan hiljainen kiinalaistyttö. Pikkuinen sellainen. Matka sujui taas suhteellisen kivuttomasti. Viihdytin itseäni katsomalla Australia-leffan, mikäs sen sopivampaa =)

Ensivaikutelma Ausseista oli sateinen. Tääl on kuulemma nyt sadellut (lue tihuttanut) muutama päivä, mut huomenna pitäis jo taas paistaa. Brisbanen kentälläkin kaikki meni tosi mutkattomasti. Laukku tuli perille. En joutunut ees todistella mitään mistään allergialääkkeistä, enkä näyttää mitään papereita. Olin varautunu vähä tiukempaan kontrolliin, et en mä sit tiiä tuleeko sieltä sit jälkikäteen jotain noottia vielä..

Kentällä oltiin sit tosiaan nimikyltin kans vastassa ja sitten sellanen tomera tätsy kuskas mut ja viis kiinalaista majapaikkoihin. Täti ajoi ihan ronskisti vaan tuol moottoritiellä sellanen peräkärry perässä. Ei ainakaan jalkoihin jääty :)

Hostelli oli todellinen 'no worries'-mesta. Mun varauskin oli laitettu ens viikolle vasta :D mut sain sit huoneen kyllä, kun se respan poju selaili sitä käsin täytettyä varausvihkoa.
Pikaisen suihkun ja hampaidenpesun jälkeen lähdin sitte tutkailemaan ympäristöä. Kävin tietty tsekkaamas jo rannanki ja testaamas veden lämpötilan. Kyl siihen ehkä just ja just uskaltaa kastautua :P

Paikallisia putiikkejakin tuli katsastettua sen verran, että yks laukku jäi mukaan. Tätä istun kirjottamassa Starbucksissa, jossa saa vaikka sen smoothien hinnalla olla tunnin netissä.
Nyt alkaa uni painaa silmissä, mut pari tuntia aion sinnitellä vielä hereillä. Ehkä kierrän rannan kautta hostellille :)

Matkalla

Kirjoitan tätä Hong Kongin kentällä, samassa pöydässä, ku muutkin bisnestyypit ;) Täältä löytyi tällanen nettilounge, josta sain tunniksi sopivan adapterin lainaan.

26 tuntia sitten lähdin Lapualta ja enää on noin 15-17 tuntia jäljellä ennen kuin pääsen hostelliini Gold Coastilla. Helsingistä kone lähti joku puol tuntia myöhässä ja ehdin jo miettimään mitä kaikkea tarttee tehä, jos en ehdikään jatkolennolleni Hong Kongiin (ajoissa ollessaankin olis ollu kohtuullisen tiukka vaihto). Kapteeni laitto onneks koneeseen vauhtia ja päästiin kyllä Pariisiin ajoissa, tosin lentokentällä surffailtiin vielä joku 20 minuuttia ympäri kenttää koneessa istuen, joten se ajan kiinniottaminen ilmassa ei ihan auttanu mua.

Charles de Gaullella lähdettiin sitten yhden otaniemestä viikko sitte valmistuneen dippainssin kanssa metsästämään oikeeta porttia, josta päästäis Hong Kongiin. Terminaalin vaihtoon sisältyi pitkiä kävelymatkoja ja yks metrokyytikin, mutta lopulta ehdittiin. Saatiin kävellä suoraan portille ja koneeseen, mutta ehdittiin. Just in time. Sopi insinöörimielelle ;)

12 tunnin lento Pariisista Hong Kongiin ei ollu niin paha, ku etukäteen olin olettanu. Sain nukuttua melkeen puolet matkasta ja lopun aikaa luin ja kattelin leffoja. Lentokoneen tarjoamat korvatulpatkin tuli tarpeeseen, kun vieressäni istunut filippiiniläismies hoilas puoli lentoa jotain lauluja. Ei siinä laulamises sinänsä mitään, mut ku ei se ees pysyny nuotissa. Ja ääni oli harvinaisen kimeä miehelle, niinku kissa olis maukunu. Onneks mä pystyn nukkuu melkein millasis olosuhteis vaan.

Koneesta ulos tullessa kasvoja päin lävähti totaalisen kostea ja lämmin ilma (oltiin toki putkessa, mut siitä liitoskohdasta pääs ulkoilmaa sinne putkeen). Lento oli täällä paikallista aikaa iltakuudelta ja edelleen 25 astetta lämmintä. Hong Kongin lentokenttä on tosi siisti ja esimerkiks vessassa yks nainen pyöri koko ajan pesemäs niitä koppeja. Tätä seurailin siinä, kun pesin hampaitani ja muutenkin yritin siistiytyä taas sen näköiseks, et kehtaa ihmisten ilmoilla kulkea.

Parin tunnin päästä kiskon tukisukat takas jalkaan ja pääsen harrastamaan lisää sirkustelua, jota myös lentokoneaterioinniksi kutsutaan. Äiti: vielä ei oo ollu munakasta, ehkä seuraavalla lennolla sitte :)


Täällä freesi suomityttö, Hong Kong

Tänään.

Tänään on vihdoin sitten lähdön aika. Laukku tuli painamaan 21,2 kiloa (20 oli raja), mut enää sieltä ei pysty kyl karsimaan mitään pois. Neki mitä meinasin ottaa viel eilen pois äiti käski jättämään. Ja äiti tietää, joten uskoin :)

11 aikoihin suuntaan Tampereelle isän kyydissä, josta otan bussin kentälle. Sitten vaan toivotaan, et Finnairin lentäjät ei lakkoile mun lentoa ja Pariisin kenttä pysyy auki ainaki tän illan, jotta pääsen moikkaileea kenguruita ja ottaa oppia koaloilta:
http://flickr.com/photos/robertnyman/189598901/


ps. mukaan tuli vaan kuudet kengät jalassa menevien lisäks..

Lähtöfiiliksiä

Sain vihdoin vetää taas yhden kohdan listastani yli, kun tuli luotua tää blogi. Tällä hetkellä majailen kotikotona Lapualla vielä 3 yötä. Lähtö on siis torstaina illalla Pariisin ja Hong Kongin kautta Brisbaneen, jonne laskeudun paikallista aikaa puoli kymmenen ystävänpäiväaamuna (eli lauantaina). Matka-aika on yhteensä n. 38 tuntia Lapualta Brisbaneen lentokenttäodotuksineen. Brisbanessa mua sitten ollaan vastassa nimikyltin (joo, repesin kans) kanssa ja joku koulun järjestämä kuljettaja vie mut mun hostelliin Gold Coastille.

Gold Coast on siis mun tuleva asuinkaupunki ja Griffith University tuleva yliopisto. Australiassa parhaillaan roihuavat maastopalot on noin 1000 kilsan päässä tosta mun paikasta, samoin tulvat. Eli niiden takia ei tarvi olla huolissaan tällä hetkellä.

Ensimmäisen viikon majailen yhdessä hostellissa Surfers' paradisen keskustassa, koska oman kevään tukikohtani aion hankkia vasta paikan päältä. Katunäkymää mun tulevista kotikulmista voi käydä katselemassa google mapsista (hakusana: Surfers' paradise ja siihen karttaan tulee kohta, josta klikkaamalla saa esiin katunäkymän).

Vielä ei lähtö jännitä, vaan lähinnä stressaa se, että oonko muistanu hankkia kaikki oleelliset dokumentit ja tarvikkeet. Eilen oon käyny läpi mun koko vaatevaraston ja poistanu sieltä sellaset, joita en oo käyttäny vähään aikaan. Nyt mun kaikki jäljelle jääneet vaatteet on näteissä pinoissa, joista mun pitäis tänään siirtää sivuun vaihtovaatteet :)

Meen tästä jatkamaan mun 'to do'-listan läpikäymistä ja pakkaamaan. Josko sittenkin sais yhet korkkarit mahtumaan laukkuun.. :)