Kirjoitan tätä Hong Kongin kentällä, samassa pöydässä, ku muutkin bisnestyypit ;) Täältä löytyi tällanen nettilounge, josta sain tunniksi sopivan adapterin lainaan.
26 tuntia sitten lähdin Lapualta ja enää on noin 15-17 tuntia jäljellä ennen kuin pääsen hostelliini Gold Coastilla. Helsingistä kone lähti joku puol tuntia myöhässä ja ehdin jo miettimään mitä kaikkea tarttee tehä, jos en ehdikään jatkolennolleni Hong Kongiin (ajoissa ollessaankin olis ollu kohtuullisen tiukka vaihto). Kapteeni laitto onneks koneeseen vauhtia ja päästiin kyllä Pariisiin ajoissa, tosin lentokentällä surffailtiin vielä joku 20 minuuttia ympäri kenttää koneessa istuen, joten se ajan kiinniottaminen ilmassa ei ihan auttanu mua.
Charles de Gaullella lähdettiin sitten yhden otaniemestä viikko sitte valmistuneen dippainssin kanssa metsästämään oikeeta porttia, josta päästäis Hong Kongiin. Terminaalin vaihtoon sisältyi pitkiä kävelymatkoja ja yks metrokyytikin, mutta lopulta ehdittiin. Saatiin kävellä suoraan portille ja koneeseen, mutta ehdittiin. Just in time. Sopi insinöörimielelle ;)
12 tunnin lento Pariisista Hong Kongiin ei ollu niin paha, ku etukäteen olin olettanu. Sain nukuttua melkeen puolet matkasta ja lopun aikaa luin ja kattelin leffoja. Lentokoneen tarjoamat korvatulpatkin tuli tarpeeseen, kun vieressäni istunut filippiiniläismies hoilas puoli lentoa jotain lauluja. Ei siinä laulamises sinänsä mitään, mut ku ei se ees pysyny nuotissa. Ja ääni oli harvinaisen kimeä miehelle, niinku kissa olis maukunu. Onneks mä pystyn nukkuu melkein millasis olosuhteis vaan.
Koneesta ulos tullessa kasvoja päin lävähti totaalisen kostea ja lämmin ilma (oltiin toki putkessa, mut siitä liitoskohdasta pääs ulkoilmaa sinne putkeen). Lento oli täällä paikallista aikaa iltakuudelta ja edelleen 25 astetta lämmintä. Hong Kongin lentokenttä on tosi siisti ja esimerkiks vessassa yks nainen pyöri koko ajan pesemäs niitä koppeja. Tätä seurailin siinä, kun pesin hampaitani ja muutenkin yritin siistiytyä taas sen näköiseks, et kehtaa ihmisten ilmoilla kulkea.
Parin tunnin päästä kiskon tukisukat takas jalkaan ja pääsen harrastamaan lisää sirkustelua, jota myös lentokoneaterioinniksi kutsutaan. Äiti: vielä ei oo ollu munakasta, ehkä seuraavalla lennolla sitte :)
Täällä freesi suomityttö, Hong Kong
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Joo, munakkaan kanssa saa olla varuillaan...
VastaaPoista